keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Perheohjaus: ohjausta, määräilyä vai taikasauvan heilauttelua?





Toisinaan jään pohtimaan kylällä ja työyhteisöissä kuultuja huhuja ja käsityksiä varhaiskasvatuksen perheohjaajan työstä. Alla olevat huhut ovat vääriä käsityksiä, siksi päätin kirjoittaa näistä hieman tekstiä ja avata työtäni niiden kautta. Huhuja on ollut mm.


"Kuin Nanny, joka vaan kulkee koteihin laukku kainalossa ja laittaa perheiden asiat kuntoon",
                                                       "perheohjaaja laittaa lapsille rajat ja kurin",
          "perheohjaajan käynti on yksi linkki siihen, että lapset otetaan pois".


Jäin eilen pohtimaan asiaa, kun taas kerran kuulin jopa työyhteisössä olevan mitä erilaisempia ajatuksia työstäni, menetelmistäni ja toimintatavoistani. Olen avannut työtäni paljon kuntamme alueella mm. kouluttamalla, tiedottamalla ja jakamalla tietoa täällä somessa. Nuo kuulemani ja kirjoittamani huhut ovat siis väärää tietoa, niinkuin huhut yleensä ovat. Ei minulla ole sellaista valtaa eikä osaamista, että voisin laittaa perheiden asiat "kuntoon".  Minulla ei ole myöskään Maija Poppasen taikasauvaa, jolla heilauttamalla taikoisin perheiden pienokaisille kurin ja rajat.  Kenelläkään ei ole myöskään oikeutta mennä toisen kotiin ilman lupaa. Tarjoankin yleensä asiakkaalle mahdollisuuden tavata jossakin päiväkodissa tai vaikkapa puistossa. Asiakas saa ehdottaa tapaamispaikkaa, jossa voisi keskustella tai vaikka voin auttaa perheen yhteisen hetken toteuttamisessa. Perheen yhteinen hetki voi olla vaikka kaupassakäynti, kirjastossa käynti tai vaikka leikkihetki kotona.


Vanhemmat päättävät yhdessä mistä perhehjaus alkaa

Vanhemmat päättävät yhdessä tavoitteita, esim.: millainen perhetilanne tyydyttäisi? Mitä vanhemmat ovat valmiita tekemään, jotta tavoitteeseen voisi päästä?
Perheiden vanhemmat tekevät perheen yhteisten asioiden suhteen omat päätöksensä. Perheen ulkopuolinen työntekijä, perheohjaaja ei tee kenenkään puolesta päätöksiä, ei määräile tai anna valmiita ratkaisuja. Ei valmiita ratkaisuja kyllä olekaan, sillä perhetilanne on aina uniikki. Perhe on aina oma kokonaisuus. Perheohjaajana kuuntelen ja autan näkemään tilannetta eri näkökulmista. Esitän erilaisia keinoja ja vinkkejä, mitä vanhemmat voisivat miettiä ja soveltaa arjessa käytäntöön.


Varhaisen vaiheen nopea apu voi auttaa eteenpäin

Olen sivistyspalvelussa toimiva työntekijä, varhaiskasvatukseen kuuluva perheohjaaja. Työni on toimia jo ennen suuria pulmia, hyvin varhaisessa vaiheessa kun vielä pienillä asioilla voi muuttaa koko perheen yhteistä ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Varhaisessa vaiheessa olevat pulmat ovat hyvin samantyylisiä monessa perheessä ja yleensä pulmat selviävät nopeasti. Usein sanonkin vanhemmille, että voisivat ajatella, että työni on tukea perhettä. "Hyvin rakennettu, kestävä perustus pitää talon kunnossa". Jostakin syystä perheiden miespuoliset henkilöt ymmärtävät vertauksen hyvin.


Olen toiminut perheohjaajana vasta viisi vuotta, mutta päivähoidossa olen toiminut jo vuosia eri tehtävissä. Viiden vuoden aikana perheohjauksessa olen havainnut, että vanhemmat voivat välillä olla niin uuvuksissa, "loppu" tai jumissa perhetilanteen vuoksi. Vaikka kyseessä olisi ns. tavallinen 3-4-vuotiaan lapsen uhma, se saattaa jumittaa/lamauttaa vanhemmat: ei enää ole ideaa tai keinoa, miten päästä tilanteen yli, niin ettei lapsi saa valta-asemaa perheessä. Tällöin on hyvä puhua asiasta läheisen, naapurin, ystävän, neuvolan, päivähoidon, perheneuvonnan tai jonkun muun ulkopuolisen kanssa, eikä jäädä ongelmaan kiinni. Vaikka neuvoja satelee välillä kauppakäynnilläkin sen 3-vuotiaan uhmakohtauksen aikana jo hermojen kiristämiseen saakka, niin yleensä vanhempi kuitenkin tietää loppujen lopuksi mitä pitää tehdä. Jos käytössä oleva tapa ei toimi, niin aina voi miettiä tilalle uuden tavan toimia. Oikeita tapoja on monia, niistä kaikki ei vaan sovi juuri tälle lapselle. Aina voi aloittaa uuden tavan toimia, kun uusi tapa on kaikilla perheenjäsenillä tiedossa ja kokeiluaika on tarpeeksi pitkä. Lapset sopeutuvat, mutta meillä vanhemmilla se vie aikaa.


Pysytään siis ohjauksen teemassa, positiivisella mielellä :)





















tiistai 27. marraskuuta 2018

Blogin käyttö perheohjaajan uutena työmuotona Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa




                                                 Kerholaisen 4v. piirtämä "PERHE"






Marraskuu 27, 2018


Keväällä 2018 keskustelin työssäni mukana olevan sosionomi-opiskelijan kanssa blogin käytöstä. Minua kiinnosti jo silloin, sopisiko blogin kirjoittaminen perheohjaajan työn näkyväksi tekemiseen?
Olisiko perheohjaajan työ niin kiinnostavaa, jotta lukijoita riittäisi? Mitkä asiat olisivat sellaisia, joita kuntalaiset tai yhteistyökumppanit voisivat jopa lukea?
Blogissa ei voi kertoa asiakastarinoita salassapitovelvollisuuden vuoksi, mutta työmenetelmiä ja havaittuja ilmiöitä, ajatuksia ja näkökulmia voisi kertoa.


Blogin avulla haluan kertoa, että Varhaiskasvatuksen perheohjausta tai minua perheohjaajana ei tarvitse jännittää. Olen koulutukseltani mm. sosionomi AMK, erikoistumisaiheena sosiaalipedagogiikka. Minulla on lastentarhanopettajan pätevyys toimia päiväkodissa. Olen varhaiskasvatuksen perheohjaaja, eli sivistyspalvelujen alaisuudessa toimiva työntekijä, joka voi liikkua päiväkotien ulkopuolella lasten perheiden kodeissa sekä koko kunnan alueella. Perheohjaus on matalan kynnyksen työtä, joka tarkoittaa useimmiten vanhempien toiminnan muuttamista ennenkuin pienistäsuurista asioista/huolista/ongelmista/tilanteista kasvaa suurempia. Pääasiassa asiakasperheet ovat alle kouluikäisten lasten perheitä.


Blogissa tulen kertomaan pieniä arkisia vinkkejä ja keinoja, joita olen todennut hyväksi tavaksi muuttaa omaa toimintaani myös äitinä omille lapsilleni. Työssäni perheiden kanssa olen todennut ettei sama vinkki toimi kaikille perheille. Tilanne on aina yksilöllinen ja vaatii kokeiluja, jotta löytää oman hyvän, toimivan keinon. Keinoja on monia. Usein vanhemmat ovat kokeilleet jo jotain keinoa, mutta se ei ehkä olekaan se sopivin ja toimivin juttu perheessä vaan saattaa aiheuttaa enemmän harmia ja hankaluutta.


Työni näkyväksi tekeminen brändäyksen avulla on tällä hetkellä oppisopimuskoulutukseni toinen iso kehittämistehtävä. Koen tärkeäksi, että yhä useampi kunnassamme asuva tai kuntamme asioihin vaikuttava päättävä tietää mitä kaikkea perheohjaukseen kuuluu, mistä ja miten minut löytää, miten voin auttaa, miksi perheohjauksesta voisi olla hyötyä, millaisia päiviä perheohjauksessa voi olla ja millainen olen työntekijänä?
       - Olen tässä sinua varten ja kuuntelen!


                     olen tässä  sinua varten ja kuuntelen!